Tuot­ta­jat

 

Espan­ja

Arta­di

Isä ja poika

Alue: La Rio­ja (Ala­va), Navar­ra ja Alican­te

Pin­ta-ala: 280 heh­taa­ria

Tar­hat:

Pää­ry­pä­leet: Tempra­nil­lo ( Ala­va 100%), Gar­nac­ha (Navar­ra 100%), Mona­strell (Alican­te 100%)

Tuo­tan­to: 480 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Tila on nous­sut erit­täin nopeas­sa tah­dis­sa osuus­kun­nas­ta laa­tu­tie­toi­sek­si per­hey­ri­tyk­sek­si. Vuo­des­ta 1985 alkaen tuo­tan­to on tapah­tu­nut Arta­din omis­sa nimis­sä. Irtau­tu­mi­nen osuus­kun­nas­ta tapah­tui, kos­ka osuus­kun­nan har­joit­ta­man teho­vil­je­lyn koet­tiin poik­kea­van Arta­din omis­ta vii­nin­vil­je­lyn ja val­mis­ta­mi­sen arvois­ta. Teho­vil­je­lys­sä kemi­kaa­lit, koneet sekä mää­rät mene­vät vii­nin laa­dun edel­le. Vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa han­kit­tiin van­hat vii­ni­tar­hat Navar­ras­ta ja Alican­tes­ta.

Irtau­tu­mi­ses­ta läh­tien vil­je­lyä on kehi­tet­ty eko­lo­gi­seen ja perin­tei­tä kun­nioit­ta­vaan suun­taan, jos­sa maa­pe­rä ja ilmas­to saa­vat teh­dä työn­sä rau­has­sa. Kehi­tys hui­pen­tui vuon­na 2015, jol­loin pää­tet­tiin luo­pua val­mis­tus­ta ohjaa­vien (täs­sä tapauk­ses­sa rajoit­ta­vien) alku­pe­räis­luo­ki­tus­ten käyt­tä­mi­ses­tä. Nämä sää­dök­sen koet­tiin lii­an kaa­va­mai­si­na, sil­lä ne eivät sal­li­neet vuo­si­ker­to­jen välil­lä juu­ri­kaan vaih­te­lua. Tämä esti vii­ne­jä tuot­ta­mas­ta oman­lai­si­aan maku­ja. Arta­din vii­ni­ti­la mai­nit­see esi­ku­vak­seen Bur­gun­din tavan pul­lot­taa vii­nit yhden rypä­leen ja pals­tan vii­nei­nä, jol­loin vii­ni kuvas­taa par­hai­ten kas­vu­paik­kaan­sa ja vuo­si­ker­ran sää­olo­ja. Nämä vii­nit on teh­ty muis­tut­ta­maan men­neis­tä vuo­sis­ta.

Arta­di on ensim­mäi­nen Rio­jan alu­een tun­ne­tuis­ta tilois­ta, jot­ka ovat hylän­neet koko­naan Rio­ja-alku­pe­räis­luo­ki­tuk­sen. Sik­si Arta­din alku­pe­räi­set vii­nit myy­dään paik­ka­kun­nan nimen mukaan Ala­va­na.

 

Bode­gas Luis Allegre

Alue: Rio­ja

Pin­ta-ala: 55ha

Tar­hat: 450–600m kor­keu­des­sa. Maa­pe­rä kalk­ki­ki­veä, jois­sa vaih­te­lee hiek­ka, rau­ta ja suo­la­pi­toi­suus.

Pää­ry­pä­leet: Tempra­nil­lo, Grazia­no, Mazuo­lo, Viu­ra Gar­nac­ha

Tuo­tan­to: n.600 000 pul­loa

Vuo­si 2018 on tilan perus­ta­mi­sen 50-juh­la­vuo­si. Vuo­teen 1999 tilan tuo­tan­to oli alu­eel­le tyy­pil­lis­tä nuo­re­na juo­ta­vak­si tar­koi­tet­tua Jove­nia sekä hie­man Crianza-tason vii­niä. Tähän läh­det­tiin hake­maan muu­tos­ta, kun nykyi­nen omis­ta­ja Ale­jandro Simó osti tilan. Kau­paa seu­ra­si pit­kä kehi­tys­jak­so, jon­ka poh­jal­ta 2010 pul­lo­tet­tiin ensim­mäi­set pals­ta­koh­tai­set vii­nit.

Ale­jandron into­hi­mo­na on tut­kia tam­men rakennetta/kemiallista koos­tu­mus­ta ja näi­den vai­ku­tus­ta lopul­li­sen vii­nin makuun. Hän valit­see­kin itse joka vuo­si uusien tyn­ny­rei­den tam­met, jois­ta val­mis­te­taan tark­kaan har­ki­tuin käsit­te­lyin tilan tyn­ny­rit.

Täl­lä het­kel­lä tilal­la on 55ha pals­to­ja, 450–600m kor­keu­des­sa. Maa­pe­rä kalk­ki­ki­veä, jois­sa vaih­te­lee hiek­ka, rau­ta ja suo­la­pi­toi­suus. Pals­ta­vii­nien ikä 70–100 vuot­ta.

Cas­tell Sant Anto­ni

isa-ja-poika

Alue: DO Cava (Sant Sadur­ni d’Anoia)

Pin­ta-ala: 20 heh­taa­ria

Tar­hat: Pää­osin kalk­ki­ki­vis­tä savi­maa­ta

Pää­ry­pä­leet: Xarel-Lo, Maca­beo, Parel­le­da, Gar­natc­ha

Tuo­tan­to: 100 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Suku on vil­jel­lyt vii­ne­jä usei­ta suku­pol­via. Pul­lo­tus omal­la nimel­lä aloi­tet­tiin vas­ta vuon­na 1999, kun nykyi­nen tilan­pi­tä­jä Pere otti veto­vas­tuun tilas­ta. Peren isä aloit­ti pul­lot­ta­mi­sen omaan käyt­töön vuon­na 1963. Hän tut­ki myös erit­täin laa­duk­kai­den ja pit­kään kyp­sy­tet­ty­jen cavo­jen omi­nai­suuk­sia. Näi­den tulos­ten poh­jal­ta on syn­ty­nyt nykyi­nen tuo­te­va­li­koi­ma.

Jot­ta rypä­leis­tä saa­daan laa­duk­kai­ta, teh­dään työt tar­hoil­la manu­aa­li­ses­ti, luon­toa kun­nioit­taen. Kel­la­ris­sa työ­tä jat­ke­taan tin­ki­mät­tö­mäs­ti käsin. Yksi kriit­ti­sim­mis­tä työ­vai­heis­ta on uudel­leen­kor­ki­tus. Tämä­kin teh­dään käsin, pul­lo ker­ral­laan. Ennen kor­ki­tus­ta vii­nit lepää­vät sakan kans­sa pal­jon sää­dök­siä pidem­män ajan. Näin vii­nei­hin kehit­tyy erit­täin moniu­lot­tei­set maku- ja tuok­su­vi­vah­teet.

Lyhyes­tä his­to­rias­taan huo­li­mat­ta Cas­tell Sant Anto­nin tuot­teet ovat saa­neet vakuut­ta­via huo­mio­no­soi­tuk­sia. Esi­merk­kei­nä mai­nit­ta­koon Espan­jan uuden kunin­kaan kruu­na­jai­sil­lal­li­nen sekä maa­il­man­kuu­lun vii­ni­krii­ti­kon Robert Par­ke­rin +94 pis­tet­tä ensim­mäi­sel­le vuo­si­ker­ral­le vuon­na 1999.

Vins Miquel Gela­bert

Alue: DO Pla i Lle­vant, Mal­lorca

Pin­ta-ala: n. 9 heh­taa­ria

Tar­hat: Pää­osin mine­raa­li­pi­tois­ta savea, jos­sa vaih­te­levn mää­rin kalk­kia

Pää­ry­pä­leet: Cal­let, Giro Ros, Char­do­nay, Man­to Negro, Mus­kat, Ries­ling, yms. Yhteen­sä 32 rypä­let­tä

Tuo­tan­to: 40 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Miquel Gela­bert perus­ti nime­ään kan­ta­van tilan vuon­na 1985 tar­koi­tuk­se­naan tut­kia ja kehit­tää alu­een vii­nien tuo­tan­toa. Kul­ma­ki­vi­nä täl­le oli koto­pe­räis­ten rypä­lei­den sekä tuon­ti­ry­pä­lei­den kas­va­tus ja perin­teis­ten sekä moder­nien val­mis­tus­ta­po­jen hyö­dyn­tä­mi­nen. Tilan maat ovat jakau­tu­neet kym­me­neen pals­taan, jot­ka sijait­se­vat eri puo­lil­la itäis­tä Mal­lorcaa. Näil­lä pals­toil­la kas­va­te­taan 32 laji­ket­ta. Osa lajik­keis­ta on vain tut­ki­mus­käyt­töön, mut­ta vii­ne­jä teh­dään 22 eri pul­lo­tet­ta. Vins Miquel Gela­ber­tin vii­nit ovat saa­neet yli 50 eri­lais­ta tun­nus­tus­ta ja pal­kin­toa.

Ita­lia

Anto­nio­lo

sisarukset

Alue: Pie­mon­te (Gat­ti­na­ra)

Pin­ta-ala: 24 ha

Tar­hat: 200–450m meren­pin­nas­ta. Pai­koin erit­täin jyrk­kät rin­teet, maa­pe­rä vul­kaa­nis­ta soraa ja kiveä

Pää­ry­pä­leet: Neb­bio­lo (95%)

Tuo­tan­to: 60 000 pul­loa

Anto­nio­lon maan­vil­je­lys­su­ku on vil­jel­lyt vii­ne­jä usei­ta suku­pol­via. Vil­je­ly on tapah­tu­nut ensin omaan käyt­töön, sit­ten pai­kal­li­sel­le osuus­kun­nal­le kun­nes nykyis­ten omis­ta­jien isoi­sä aloit­ti pul­lot­ta­maan omal­la nimel­lä toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Vuon­na 1965 hän hank­ki rän­sis­ty­neen mut­ta lupaa­van pals­tan Osso San Grat­ton. Pals­ta istu­tet­tiin tuol­loin uudel­leen ja pai­kal­le raken­net­tiin uuden­tyyp­pi­nen teras­si­rat­kai­su. Tar­ha oli erit­täin jyr­käs­sä rin­tees­sä 300–450 m kor­keu­des­sa. Nyky­ään tämän pals­tan vii­nit haas­ta­vat jo par­hai­ta Baro­loi­ta ja Bar­ba­resco­ja.

Gat­ti­na­ran alue oli jo 1700-luvul­la mai­nei­kas ja vii­ne­jä vie­tiin ympä­ri Euroop­paa. Alu­een mer­ki­tys ja taso las­ki­vat Ita­li­aa rii­van­neen mää­rä­ajat­te­lun joh­dos­ta. Anto­nio­lon tari­nan alus­ta läh­tien laa­tu on aina tul­lut ennen mää­rää. Tänä päi­vä­nä tar­hoil­la nou­da­te­taan orgaa­ni­sia peri­aat­tei­ta ja maa­pe­rää kun­nioit­taen käsi­työ­nä.

Kel­la­ris­sa suo­si­taan luon­nol­li­sia ja kevei­tä mene­tel­miä. Vii­nit käy­te­tään beto­ni­säi­liös­sä rypä­leis­sä luon­tai­ses­ti esiin­ty­vil­lä hii­voil­la. Luon­non hii­voil­la käy­mi­sai­ka on teol­li­sia hii­vo­ja pidem­pi mut­ta samal­la kuo­ris­ta uut­tuu enem­män makua ja väriä. Malo­lak­ti­nen käy­mi­nen tapah­tuu luon­nos­taan. Käy­mi­sen jäl­keen vii­nit kyp­sy­vät eri kokoi­sis­sa tam­mias­tiois­sa 18–36 kk ja pul­los­sa vuo­den.

Cave du Mont Blanc

ryhma

Alue:  Aos­tan­laak­so (Mor­gex et la Sal­le)

Pin­ta-ala: 18 heh­taa­ria (90% koko alu­een tar­hois­ta)

Tar­hat: 800‑1200 m, voi­mak­kaas­ti pen­ger­ret­ty­jä vuo­ren­rin­tei­tä. Maa­pe­rä kivik­koa ja soraa

Pää­ry­pä­leet: Prié Blanc 100% à 1800-luvun vii­ni­kir­va ei tuhon­nut juu­ra­koi­ta

Tuo­tan­to: 140 000

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Tämä tuot­ta­ja on ainoa poik­keus toi­mit­ta­ja­sään­nöis­säm­me, eli toi­mii osuus­kun­ta­na. Ilman osuus­kun­nan perus­ta­mis­ta vuon­na 1983, koko alu­een vii­nin vil­je­ly oli­si toden­nä­köi­ses­ti lop­pu­nut tai aina­kin kutis­tu­nut ole­mat­to­miin. Tämä antoi perus­teen poik­keuk­sel­lem­me. Kipi­nä osuus­kun­nan perus­ta­mi­seen syn­tyi vuon­na 1971, pai­kal­li­sen piis­pan esi­tyk­ses­tä. Esi­tys sai suo­pean vas­taan­o­ton, sil­lä alp­pi­mai­se­mis­sa yhteen hii­leen puhal­ta­mi­nen on ollut eli­neh­to jo aiko­jen alus­ta. Osuus­kun­nas­sa on täl­lä het­kel­lä 80 jäsen­tä ja näi­den omis­ta­mat tar­hat muo­dos­ta­vat DO-alu­een pin­ta-alas­ta 90%. Hank­ki­mal­la vii­nin osuus­kun­nal­ta osal­lis­tum­me samal­la vii­nin vil­je­lyn jat­ku­mi­sen tuke­mi­seen.

Yri­tys on eri­kois­tu­nut kuo­hu­vii­nin teke­mi­seen perin­tei­sel­lä, eli sham­pan­ja­me­ne­tel­mäl­lä Prié Blanc-rypä­lees­tä. Tuo­tan­nos­ta n. 75% on kuo­hu­vaa ja loput val­ko­vii­niä. Tätä alku­pe­räis­tä rypä­let­tä ei käy­tän­nös­sä esiin­ny muu­al­la ja tut­ki­jat ovat eri miel­tä alku­pe­räs­tä. Voi olla, että rypä­le on aika­naan tul­lut roo­ma­lais­ten muka­na. Rypä­leen tar­vit­se­ma kas­vu­kausi on erit­täin lyhyt. Täs­tä on hyö­tyä alp­pien vaih­te­le­vis­sa sää­olois­sa. Tar­hoil­la voi esiin­tyä hal­laa vie­lä huh­ti­kuus­sa.

2005 yhtiö aloit­ti tut­ki­mus­pro­jek­tin 2173 m kor­keu­des­sa, jos­sa tut­ki­taan kor­keu­den vai­ku­tus­ta vii­nin tekoon ja kyp­sy­mi­seen.

Elio Ottin

Alue: Aos­ta

Pin­ta-ala: 4 ha

Tar­hat: n.550–600m meren­pin­nas­ta. Pai­koin erit­täin jyrk­kiä, maa­pe­rä pää­sään­töi­ses­ti kalk­ki­ki­vis­tä lou­hik­koa

Pää­ry­pä­leet: Pinot Noir, Fumin, Petit Rou­ge, Petit Arvi­ne. Puna­vii­niä ¾ ja ¼ val­ko­vii­niä

Tuo­tan­to: 40 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Otti­nin suku on har­joit­ta­nut Aos­tan laak­sos­sa maan­vil­je­lys­tä lukui­sia suku­pol­via samas­sa laak­son ”sivu­haa­ras­sa” mis­sä nykyi­nen tila on. Tilal­la on ollut ja on edel­leen 3 tuo­tan­to­haa­raa. Tila tuot­taa mai­toa n. 35 leh­män voi­min, ome­na­vil­je­lyk­siä on n. 5 ha ja kol­man­te­na tule­vat vii­ni­köyn­nök­set. Ennen vuot­ta 2007 pää­lin­ja­na oli­vat ome­nat sekä mai­to ja rypä­leet myy­tiin pai­kal­li­sil­le osuus­kun­nil­le. Vuon­na 2007 ome­nat ja rypä­leet vaih­toi­vat osia. Näin syn­tyi Ottin Vini -yhtiö. Nyt muka­na on jo seu­raa­va suku­pol­vi, jol­la on kun­nian­hi­moi­set suun­ni­tel­mat elvyt­tä­mäl­lä his­to­rial­li­sia laji­ke- että sekoi­te­vii­ne­jä!

Aos­tan laak­son mik­roil­mas­tot ja laak­son Itä-Län­si-suun­ta takaa­vat rypä­leil­le opti­maa­li­set kas­vuo­lo­suh­teet. Vuo­ro­kau­den läm­pö­ti­la­vaih­te­lut ovat suu­ria, sateet ovat erit­täin mal­til­li­set ja köyn­nök­sil­le riit­tää suo­raa aurin­gon­va­loa koko päi­väk­si. Ottin työs­ken­te­lee tar­hoil­la käsin. Joh­tuen ilmas­tos­ta, tuho­lai­set ja homeet pysy­vät kuris­sa luon­nol­li­sin kei­noin. Lan­noit­teet saa­daan omien leh­mien tuo­tok­sis­ta.

Tuo­te­tut rypä­leet ovat Pinot Noi­ria lukuu­not­ta­mat­ta erit­täin har­vi­nai­sia laak­son ulko­puo­lel­la. Riip­puen läh­tees­tä, kol­mea muu­ta nimi­te­tään koto­pe­räi­sek­si lajik­keek­si mut­ta esi­mer­kik­si Petit Arvi­nea löy­tyy pai­koin Alp­pien toi­sel­ta puo­lel­ta Sveit­sis­tä. Pinot Noi­ril­la on lisäk­si alu­eel­la erit­täin van­hat perin­teet. Aos­ta kuu­lui aika­naan Bur­gun­din hert­tua­kun­nan aluei­siin, joten jo täl­löin alue havait­tiin sovel­tu­vak­si vaa­te­li­aan Pinot Noi­rin kas­vat­ta­mi­sel­le.

 

Por­tu­ga­li

Anta de Cima

 

Alue: Alen­te­jo

Pin­ta-ala: n. 20 heh­taa­ria

Tar­hat: Vet­tä hyvin läpäi­se­vää savi­maa­ta

Pää­ry­pä­leet: Alva­rin­ho, Ver­del­ho o Vio­sin­ho, Alican­te Bouc­het, Alfoc­hei­ro, Tou­ri­ga Natio­nal ja Petit Ver­dot

Tuo­tan­to: n.40 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Anta de Ciman vii­nin­val­mis­tus elää tois­ta tule­mis­taan. 1950 –luvul­la hävi­tet­tiin vii­mei­set van­hat köyn­nök­set. Täs­tä ajas­ta on
muis­tut­ta­mas­sa van­ha vii­nin­val­mis­ta­mo ja osa nyky­ään­kin­käy­te­tyis­tä savi­ruu­kuis­ta. Toi­nen tule­mi­nen aloi­tet­tiin 2010, jol­loin
istu­tet­tiin tilan kaik­ki nykyi­set köyn­nök­set. Ensim­mäi­nen­vuo­si­ker­ta pul­lo­tet­tiin 2012. Tila tuot­taa kah­ta tyy­liä sekä
punai­sis­ta, että val­koi­sis­ta rypä­les­tä. Tal­ha on Por­tu­ga­lin sana­sa­vi­ruu­kul­le, jois­sa jo Roo­ma­lai­set kyp­syt­ti­vät vii­ne­jän­sä. Vii­nit
ovat puh­taan hedel­mäi­siä ja mine­raa­li­sia. Tila har­joit­taa­in­tegroi­tua maan­vil­je­lys­tä, jos­sa luon­non moni­muo­toi­suu­del­la on
tär­keä osa.

 

Vin­hos Castro
V Puro

Rans­ka

Yan­nick Ami­rault

Alue: Bour­gueil

Pin­ta-ala: 20ha

Tar­hat: Pää­osin soraa, hiek­kaa ja kalk­ki­ki­veä

Rypä­leet: Cabar­net Franc 100%

Tuo­tan­to: n.80 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Ami­raul­tin suvun 4.polven vii­nin­vil­je­li­jä Yan­nick lopet­ti jo vuon­na 1975 kemial­lis­ten lan­not­tei­den las­ke­mi­sen tar­hoil­leen. Samoi­hin aikoi­hin vii­nin­val­mis­tuk­ses­sä siir­ryt­tiin takai­sin perin­tei­siin mene­tel­miin, sil­lä val­loil­la ollut teräs­tank­kien käyt­tö “tap­poi” Yan­nic­kin mie­les­tä Cabar­net Francin sie­lun.

Hänen isoi­sän­sä oli ensim­mäi­siä Bour­guei­lin tuot­ta­jia, jot­ka pul­lot­ti­vat yhden tar­han vii­ne­jä vuon­na 1947. Tänä päi­vä­nä tilal­la on yhteen­sä 25 eri pals­taa. Nämä kaik­ki vii­nit teh­dään vii­neik­si pals­ta­koh­tai­ses­ti. Riip­puen vuo­si­ker­ras­ta osa pää­tyy pul­loon tar­ha­vii­ni­nä ja osa sekoi­te­taan maa­pe­rän omi­nai­suuk­sien mukaan.

Yan­nick oli ensim­mäi­siä tuot­ta­jia koko Rans­kas­sa, kuka hank­ki tar­hoil­leen bio­dy­naa­mi­ses­ta vil­je­lyk­ses­tä ker­to­van ser­ti­fi­kaa­tin. Eli tuo­tan­nos­sa hyö­dyn­ne­tään kuu­ka­len­te­ria, jol­loin kasvi/viini kyke­nee käsit­te­le­mään työ­vai­hei­den rasi­tuk­set. Tila ei suun­ni­te­le laa­jen­nuk­sia, jot­ta se kyke­nee vaa­li­maan laa­tu­ta­soa.

 

Cham­pag­ne Gas­ton Col­lard
Cha­teau d’Epire
Cha­teau du Hureau

isa_tytar

Alue: Loi­re, Sau­mur-Cham­pig­ny

Pin­ta-ala: 20 ha

Tar­hat: Kalk­ki­pi­toi­nen savi­maa.

Pää­ry­pä­leet: Cabar­net Franc (90%) Che­nin Blanc (10%)

Tuo­tan­to: 70 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

His­to­rian havi­naa löy­tyy täl­tä alu­eel­li­ses­ti­kin mer­ki­tyk­sel­li­sen vil­je­li­jä­su­vun tari­nas­ta. Suvun jäse­net ovat vil­jel­leet vii­ne­jä vuo­des­ta 1714 alkaen ja nykyi­sel­lä pai­kal­la vuo­des­ta 1798. Nykyi­sen tilan­pi­tä­jän isoi­sä oli aika­naan perus­ta­mas­sa Sau­mur-Cham­pig­nyn vii­nin­tuot­ta­jien etu­jär­jes­töä. Kel­la­rit on kai­vet­tu suo­raan Loi­ren ran­nal­la sijait­se­vien kalk­ki­ki­vi­kal­lioi­den sei­nä­miin. Van­him­mat osat on kai­vet­tu 1000-luvul­la ja tuo­reim­mat­kin 1800-luvul­la. Isom­mat tam­mi­set käy­mi­sas­tiat on jou­dut­tu kasaa­maan pai­kan pääl­lä.

Joh­tuen pirs­ta­lei­sis­ta loh­kois­ta, jokai­nen vii­ni on yleen­sä eri pals­to­jen sei­koi­tus. Alu­een maa­pe­rien erot, (kas­vu­ker­ros 0,3–4m), tar­han suun­ta aurin­koon, etäi­syys Loi­reen ja tar­ho­jen kor­keus luo loput­to­man vari­aa­tion vuo­si­ker­to­jen sisäl­lä. Maa­pe­rä on mitä par­hain Cabar­net Francin ja Che­nin Blancin kas­vat­ta­mi­seen. Van­him­mat köyn­nök­set ovat 80–100 vuot­ta van­ho­ja.

Tar­hoil­la työt teh­dään pää­sään­töi­ses­ti manu­aa­li­ses­ti, vuo­des­ta 2009 alkaen orgaa­ni­sen vil­je­lyn peri­aat­tein. Kel­la­ri moder­ni­soi­tiin 1987, jol­loin nykyi­nen isän­tä otti veto­vas­tuun.

 

Domai­ne Bel­li­vie­re

eric-nicolas-fils-piti

Alue: Loi­re (Jas­niers)

Pin­ta-Ala: 15 ha

Tar­hat: Kalk­ki­ki­ven sekais­ta savea ja soraa

Pää­ry­pä­leet: Che­nin Blanc, Pineau de Aunis

Tuo­tan­to: n.50 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Eric Nico­las teki 1989 roh­kean pää­tök­sen ja hyl­kä­si hyvän uran rans­ka­lai­ses­sa öljy-yhtiös­sä. Yhtiön uudel­leen­kou­lu­tus­oh­je­ma mah­dol­lis­ti innok­kaan vii­ni­har­ras­ta­jan kou­lut­tau­tu­mi­sen vii­nin­vil­je­lyn ammat­ti­lai­sek­si. Vuon­na 1995 oli aika hank­kia oma vii­ni­tar­ha. Väliin mah­tui työs­ken­te­ly Pro­vences­sa isol­la vii­ni­ti­lal­la. Tut­kit­tu­aan aikan­sa sopi­via aluei­ta tar­ho­jen ostoon vali­koi­tui pai­kak­si Jas­niér­sin apel­laa­tio. Tämä alue sijait­see eril­lään var­si­nai­ses­ta Loi­ren laak­sos­ta ollen alu­een poh­joi­sin tuo­tan­toa­lue.

Ericin haa­ve oli tuot­taa mah­dol­li­sim­man autent­ti­sia vii­ne­jä tra­di­tio­ta kun­nioit­taen. Alus­ta alkaen oli sel­vää, että bio­dy­naa­mi­nen vil­je­ly on tähän paras tapa. Lisäk­si itse val­mis­tuk­ses­sa on alus­ta alkaen käy­tet­ty ainoas­taan pai­no­voi­maa. Ericin mukaan pump­pu­jen ja suo­da­tuk­sen käyt­tö rasit­taa vii­nin sie­lua.

Vii­nit tuo­te­taan täy­sin ilman teol­li­sia apu­ja (lannoitteet/hiivat yms.). Tämä tar­koit­taa, että vuo­si­ker­ral­la on voi­ma­kas vai­ku­tus sii­hen mitä vii­ne­jä vuo­sit­tain tuo­te­taan. Ericin tavoi­te on saa­da aina eris­tet­tyä kun­kin vuo­den par­haat omi­nai­suu­det pul­loon.

 

Domai­ne Goi­sot
Domai­ne Pic­hard
Domai­ne Poi­ron-Dabin

Alue: Pays Nan­tais

Pin­ta-ala: 65 ha

Tar­hat: Pää­osin gra­niit­ti­lius­ket­ta ja kvar­ti­si­pi­tois­ta soraa

Pää­ry­pä­leet: Melon de Bour­gog­ne, Ber­li­gou, Char­don­nay, Pinot Noir, n.90% val­ko­vii­ne­jä

Tuo­tan­to: 300 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Tilan vii­nin­vil­je­lyn juu­ret on pys­tyt­ty mää­rit­tä­mään vuo­teen 1858, jos­ta löy­tyy aikai­sim­mat viral­li­set doku­men­tit. Nykyi­nen kah­den tilan koko­nai­suus muo­dos­tui 1962, jol­loin nykyis­ten vil­je­li­jä­vel­jes­ten van­hem­mat meni­vät nai­mi­siin. Täl­löin molem­pien suku­haa­ro­jen tilat yhdis­tet­tiin. Nykyi­seen tila­ko­koon on kas­vet­tu hank­ki­mal­la kan­ta­ti­lo­jen ympä­ril­tä lisää mai­ta.

Poi­ron-Dabi­nin tar­ho­jen hoi­to nou­dat­te­lee kes­tä­vän vil­je­lyn peri­aat­tei­ta, jot­ka on myös ser­ti­fioi­tu. Sato kor­ja­taan moder­nil­la koneel­la, kun ensin on var­mis­tet­tu soke­ri/­hap­po-tasa­pai­non opti­maa­li­suus. Vii­nit käy­te­tään luon­nol­li­sil­la hii­voil­la ilman lisä­ai­nei­ta. Vii­ne­jä kyp­sy­te­tään jois­sain tapauk­sis­sa pidem­pään kuin alku­pe­räis­sään­nök­set sal­li­vat. Val­tao­sa tuo­tan­nos­ta on Melon de Bour­gog­ne rypä­lees­tä teh­dyt ”Sur Lie”-viinit. Näi­tä kui­via ja mine­raa­li­sia vii­ne­jä kyp­sy­te­tään sakan kans­sa enin­tään 14 kuu­kaut­ta. Tila on erit­täin kokei­lun­ha­lui­nen ja inno­kas kehit­tä­mään vii­ne­jään. Täs­tä oiva esi­merk­ki on Ber­li­gou-vii­nit. Tämä lähes suku­puut­toon kuol­lut laji on herä­tet­ty tääl­lä hen­kiin ja lisää on tulos­sa.

Domai­ne Rolet

Alue: Jura

Pin­ta-ala: 60 heh­taa­ria

Tar­hat: 400–600m. Vaih­te­le­vaa merk­ke­li­ki­vik­koa, kalk­ki­ki­veä ja savi­mai­ta.

Pää­ry­pä­leet: Char­do­nay, Poul­sard, Savag­nin, Pinot Noir, Trous­seau

Tuo­tan­to: 350 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Tilan his­to­ria vii­nin tuot­ta­ja­na alkoi 1930-luvul­la, kun Désiré Rolet hank­ki ensim­mäi­set tar­hat. Nyky­ään tilaa hoi­taa nel­jä hänen jäl­ke­läis­tään, kak­si vas­taa tuo­tan­nos­ta ja kak­si myyn­nis­tä. Vaik­ka tuo­tan­to on suur­ta, ollen Juran toi­sek­si suu­rin, vien­nin osuus on ainoas­taan 15% tuo­tan­nos­ta. Tuo­tan­to­fi­lo­so­fia on alus­ta alkaen nojau­tu­nut tosia­si­aan, että laa­tu teh­dään tar­hoil­la. Eli vii­nin­te­ko­vai­hees­sa pyri­tään ”eris­tä­mään” luon­non oma aikaan­saan­nos, vält­tä­mäl­lä kei­no­te­koi­sia apu­vä­li­nei­tä.

Juran alue kuu­luu Rans­kan hal­lin­nol­li­sis­sa raken­teis­sa Bur­gun­din depart­ment­tiin, joten tääl­tä on aika­naan tul­lut vai­kut­tei­ta Juraan. Alue on rans­ka­lai­sit­tain suh­teel­li­sen väl­jin sään­nöin ohjat­tu apel­laa­tio. Tai aina­kin sään­nöt mah­dol­lis­ta­vat monen tyy­li­sen vii­nin val­mis­tuk­sen. Aika­naan Juran kuo­hu­vat Cre­mant-vii­nit oli­vat erit­täin arvos­tet­tu­ja ja nyky­ään tämä arvos­tus on palau­tu­mas­sa. Vii­neis­tä eri­koi­sin on vin de pail­le-vii­ni, joka muis­tut­taa maul­taan ja val­mis­tus­ta­val­taan sher­ryä. Tämä koto­pe­räi­ses­tä Savag­nin-rypä­lees­tä teh­ty val­ko­vii­ni kyp­syy vajaak­si jäte­tys­sä tyn­ny­ris­sä hii­va­ke­ton alla kuusi­vuot­ta ja myy­dään eri­koi­ses­sa 62cl pul­los­sa. Punai­sis­ta koto­pe­räi­sis­tä rypä­leis­tä Poul­sard ja Trous­seua ovat tutus­tu­mi­sen arvoi­sia vii­ne­jä.

Domai­ne Saint Nico­las

Alue: Loi­re (Fiefs Vendéens)

Pin­ta-ala: 40 ha

Tar­hat:  Entis­tä meren­poh­jaa, suon ja meren välis­sä. Maa­pe­rä lius­ket­ta ja mine­raa­lis­ta savi­maa­ta

Pää­ry­pä­leet: Pinot Noir, Négret­te, Cabar­net Franc, Gamay, Gros­lot Gris, Che­nin Blanc, Char­don­nay

Tuo­tan­to: 140 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Voi­ko kiven­hei­ton pääs­tä Atlan­tin val­ta­me­res­tä, enti­sen suo­la­suon pääl­lä kas­va­vis­ta köyn­nök­sis­tä teh­dä her­kul­li­sia vii­ne­jä? Kyl­lä voi! Tämän osoit­taa Thier­ry Mic­hon, joka otti yhdes­sä vel­jen­sä Ericin kans­sa veto­vas­tuun tilas­ta vuon­na 1984. Vuon­na 1995 tila sai pää­tök­seen muun­tau­tu­mi­sen bio­dy­naa­mi­sek­si vii­ni­ti­lak­si, tiu­kim­man mukaan. Tämä tar­koit­taa, että ainoa apu­vä­li­ne tar­hoil­la on maan­muok­kauk­ses­sa käy­tet­ty hevo­nen ja mitään teol­li­ses­ti tuo­tet­tua ei käy­te­tä. Lan­noit­teet­kin teh­dään itse eläin­ten ulos­teis­ta ja meri­le­väs­tä.

Thier­ryn mukaan tilan maa­pe­rä luon­nol­li­nen suo­lai­suus on mitä par­haim­pia vii­nien kas­vat­ta­mi­seen. Vii­ni­tar­hat saa­vat kas­vaa lähes täy­sin omil­laan, eli luon­non halua­mal­la taval­la. Oikeas­taan ainoa, jota rajoi­te­taan on, köyn­nös­ten tuot­ta­ma sato. Nämä on rajat­tu, riip­puen loh­kos­ta 10–30 hl/ha. Sadon rajoit­ta­mi­nen saa köyn­nök­set työn­tä­mään maa­pe­rän maut rypä­lei­siin. Sadon kor­juu suo­ri­te­taan käsin ja laji­tel­laan käsin. Vain par­haat rypä­leet pää­ty­vät puris­tet­ta­vak­si.

Marc & Andre Que­nard

Alue: Savoie

Pin­ta-ala: 24 heh­taa­ria

Tar­hat: 300–400m meren­pin­nas­ta. Pai­koin erit­täin jyrk­kiä, maa­pe­rä pää­sään­töi­ses­ti kalk­ki­ki­vis­tä lou­hik­koa

Pää­ry­pä­leet: Jacque­re, Altes­se, Ber­ge­ron, Gamay, Mon­deuce, Pinot Noir. ¾ val­ko­vii­niä, ¼ puna­vii­niä

Tuo­tan­to: 180 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Tilan tuo­tan­to käyn­nis­tyi nykyi­sen per­heen omis­tuk­ses­sa 30-luvul­la kun aikai­sem­pi aate­lis­su­ku jou­tui myy­mään 1. Maa­il­man­so­dan jäl­ki­löy­lyis­sä maan­sa. Alus­ta läh­tien tila on ollut laa­tu­tie­toi­nen tuo­tan­to­mää­rän kus­tan­nuk­sel­la. Mää­rää rajoi­tet­tiin ja maa­pe­rää sekä alu­een perin­tei­tä kun­nioi­te­taan yhä tänä päi­vä­nä. Ensim­mäi­set vuo­si­kym­me­net vii­ni myy­tiin asiak­kail­le suo­raan tyn­ny­rei­nä kun­nes vuon­na 1960 oli aika aloit­taa pul­lot­ta­mi­nen.

Savoi­en vii­nit oli­vat aika­naan erit­täin arvos­tet­tu­ja vii­ne­jä Rans­kas­sa nii­den raik­kau­den ja puh­tau­den ansiois­ta. Vuo­des­ta 2004 alkaen vii­nit on tuo­tet­tu Luo­mu-ser­ti­fi­kaa­tin arvoi­ses­ti. Tar­koi­tuk­se­na on tuot­taa puh­das­piir­tei­siä ja alku­pe­räl­leen uskol­li­sia vii­ne­jä. Sadon­kor­juu ja suu­rin osa muis­ta töis­tä tar­hoil­la teh­dään manu­aa­li­ses­ti par­haan mah­dol­li­sen laa­dun aikaan­saa­mi­sek­si.

Sak­sa

Wein­gut Kreutz­berg

Alue: Ahr

Pin­ta-ala: n. 9ha

Tar­hat: Erit­täin jyrk­kien rin­tei­den maa­pe­rä usein vul­kaa­nis­ta alku­pe­rää

Pää­ry­pä­leet: Pinot Noir (77%) sekä Früh­bur­gun­der (9%)

Tuo­tan­to: n.70 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Tila aloit­ti vii­nien tuot­ta­mi­sen omal­la nimel­lä 1953. Täl­löin nykyis­ten omis­ta­jien isoi­sä päät­ti pul­lot­taa kas­vat­ta­mien­sa rypä­lei­den mehut sen sijaan, että oli­si myy­nyt ne pai­kal­li­sel­le osuus­kun­nal­le. Vii­ne­jä suku oli vil­jel­lyt jo usei­ta suku­pol­via aikai­sem­min. Vuon­na 2000 tila kut­sut­tiin Sak­san VDP-jär­jes­tön jäse­nek­si osoi­tuk­se­na laa­tu­ha­kui­suu­den tulok­sis­ta. Vuon­na 2014 tila notee­rat­tiin vii­ni­jour­na­lis­tien top-100 lis­tal­le.

Tar­hoil­la kaik­ki työ­vai­heet teh­dään käsin. Köyn­nök­set lei­ka­taan mak­si­maa­li­sen aurin­gon saa­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si sekä satoa rajoi­te­taan voi­mak­kaas­ti hyvän kon­sent­raa­tion aikaan­saa­mi­sek­si. Vii­nin­vil­je­ly nou­dat­taa eko­lo­gis­ta tapaa, mut­ta tätä ei ole ser­ti­fioi­tu. Tämä sii­tä syys­tä, että oikuk­kai­den sää­olo­suh­tei­den vuok­si halu­taan jät­tää vii­mei­sek­si hätä­va­rak­si kemial­li­set tor­jun­taa­ineet.

Vii­nin­val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään perin­tei­siä mene­tel­miä avo­ko­ri­pu­ris­tuk­sen ja van­ho­jen tam­mi­tyn­ne­rei­den käy­tön myö­tä. Malo­lak­ti­sel­la käy­mi­sel­lä peh­men­ne­tään hap­po­ja ja kevyt suo­da­tus vii­meis­te­lee vii­nit. Vii­nit kuvas­ta­vat alku­pe­rään­sä lois­ta­vas­ti ja Pinot Noi­rin olles­sa kysees­sä vii­ne­jä ver­ra­taan aina esi­ku­viin­sa Bur­gun­dis­sa.

Wein­gut Künst­ler

Alue: Rhein­gau

Pin­ta-ala: 37 heh­taa­ria

Tar­hat: Vaih­te­lee hiek­kai­ses­ta savi­maa­han.

Pää­ry­pä­leet: Ries­ling (79%) Pinot Noir (12,4%)

Tuo­tan­to: 400 000 pul­loa

Koti­si­vu: klik­kaa täs­tä

Suvun juu­ret vil­je­lyyn yltä­vät aina vuo­teen 1648. Tila sijait­si toi­seen maa­il­man­so­taan asti 80 km poh­joi­seen Wie­nis­tä nykyi­sen Tse­kin alu­eel­la. Vii­nin­vil­je­ly jat­kui 1965 nykyi­ses­sä pai­kas­sa. Täl­lä het­kel­lä tuo­tan­nos­ta vas­taa Günt­her Künst­ler, jon­ka isä aloit­ti vil­je­lyn uudel­leen.

Tilan pals­tat sijait­se­vat his­to­rial­li­ses­ti arvos­te­tul­la pai­kal­la, sil­lä tar­hat notee­rat­tiin jo vuon­na 1896 osin saman tasoi­sin hin­noin kuin Bur­gun­din ja Sham­pan­jan vii­nit. Tila sijait­see aivan Main -joen ja Rei­nin yhty­mä­koh­das­sa, ollen var­si­nai­ses­ti ainoa var­si­nai­ses­ti Mai­nin var­rel­la. Nyky­ään tilal­la on pals­to­ja myös kuu­lui­sas­sa Rüdes­hei­min kyläs­sä Rei­nin var­rel­la.

VDP-luo­ki­tus saa­tiin jo vuon­na 1994. Tämä oli pit­kään jat­ku­neen laa­dun­pa­ran­ta­mi­sen ansios­ta. Kos­ka aluel­la ei ollut mah­dol­lis­ta perus­taa uusia tar­ho­ja otet­tiin laa­tu tavoit­teek­si. Nyky­ään laa­tu var­mis­te­taan aktii­vi­sel­la tar­ha­työs­ken­te­lyl­lä ja suo­rit­ta­mal­la tar­koin suun­nat­tu­ja har­ven­nuk­sia sekä valit­se­mal­la vain fysio­lo­gi­ses­ti täy­sin kyp­siä rypä­lei­tä. Kemial­li­siin ruis­ku­tuk­siin tai konei­den käyt­töön tur­vau­du­taan vas­ta jos sadon laa­tu uhkaa las­kea lii­an alhai­sek­si. Sadon­kor­juu suo­ri­te­taan luon­nol­li­ses­ti käsin.

Vii­nien tar­koi­tus on kuvas­taa par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la pals­to­jen omi­nai­suuk­sia. Toi­set ovat mine­raa­li­sem­pia, toi­set hedel­mäi­sem­piä. Riip­puen vuo­si­ker­ras­ta val­mis­tus­me­ne­tel­miä sää­del­lään sen mukaan, että jään­nös­so­ke­rin, alko­ho­lin ja hapok­kuu­den tasa­pai­no mah­dol­lis­taa erin­omai­sen ikään­ty­mis­ky­vyn!

VII­NIT

Hoch­hei­mer Höl­le 2014